maanantai 24. elokuuta 2015

Kuka häntäsi vei pikku pentunen...

Nyt kun on jo useampi viikko pentujen syntymästä kulunut, alkavat ajatukset hieman selkiytyä kasvatusasioiden ja pentujen ominaisuuksien sekä tulevien kotien suhteen.

Näin ensimmäisen pentueen ollessa kyseessä, olisin toki toivonut että kaikki pennut olisivat olleet ns. normaalirakenteisia jottei kovin vakavamielisten ja syvällisten pohdintojen eteen olisi ihan heti tarvinnut joutua. Kohtalo päätti kuitenkin toisin ja pentueeseen syntyi yksi aivan ihana, töpöhäntäinen urospentu. Alkuun en ajatellut asian tuottavan ongelmia tai päänvaivaa mutta tämän erittäin harvinaisen yksilön saaminen on pakottanut minut miettimään kasvatusmoraaliani sekä myös tavoitteita ja tarkoitusperiäni erittäin tarkkaan.

Kokemattomuuttani minun on ollut pakko ottaa asia avoimesti puheeksi eri tahojen kanssa.

Olen kysellyt töpöhäntäisyydestä nyt useammalta taholta, jutellut eläinlääkärien, jalostusneuvojien ja toisten kasvattajien kanssa sekä yrittänyt penkoa googlesta kaiken mahdollisen tiedon bordercollieiden töpöhäntäisyydestä. Vaihtoehtoja on periaatteessa muutama:

- kyseessä on töpöhäntägeeni joka on mahdollisesti tupsahtanut esille jostain sukupolvien takaa (jenkeissä tiedetään joitain töpöhäntiä joita on ilmeisesti käytetty jopa jalostukseen koska toiset kasvattajat suosivat karjaa paimentavien koirien yhteydessä lyhyttä häntää)
- alkutiineydessä on tapahtunut jokin ”trauma” jolloin häntä on katkennut (tämän on pitänyt tapahtua hyvin hyvin varhaisessa vaiheessa)
- kyseessä on täysin luonnollinen mutaatio eli töpöhäntä on muodostunut samoin kuin vaikkapa ylimääräinen varvas, ylimääräinen hammas tai muu luonnollinen epämuodostuma.

Olen myös selvittänyt, että töpöhäntäisiä bordercollieita on muitakin ja lisäksi niitä joilla on jotain muuta erikoista hännässä, esimerkiksi yhteen luutuneita nikamia. Hiljattain keskustelin yhden Englantilaisen kasvattajan kanssa jonka töpöhäntäinen kasvatti on menestynyt agility- ja tokokoira. Häntä on suurin piirtein saman pituinen kuin minun pennullani.

Yleinen harhaluulohan on että töpöhäntäisyyteen liittyisi suurempi selkärangan epämuodostumien tai muiden selkäsairauksien riski. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaikka kahden töpön risteyttäminen ei esim. ausseissa olekaan sallittu. Edellä mainittua riskiä ei ole siis tietääkseni todistettu missään eli töpöhännällä on selkäongelmien riski aivan yhtäläinen kuin millä tahansa muulla rotunsa edustajalla. Aussie-yhdistyksessä on tällä hetkellä tekeillä tilastoihin perustuva tutkimus jossa töpöjen sairastuvuutta verrataan normaalipituisella hännällä varustettuihin yksilöihin. Tästä tutkimuksesta ei ole vielä tuloksia saatavilla.

Oli töpöhäntäisyyden syy mikä tahansa, Pintel tulee lähtökohdiltaan olemaan yhtä hyvä harrastus-, kisa- ja kotikoira kuin muut pentuesisaruksensa. Se on paimenlinjainen bordercollie ja vaikka sillä olisikin normaalipituinen häntä, ei sen näyttelymenestys olisi siltikään millään muotoa taattu. Niin kuin ei muidenkaan pentujen. Tämän haluaisinkin pentujen uusien kotien ottavan huomioon. Vaikka pyrin tekemään mahdollisimman terveen pentueen, on silti täysin mahdollista että pennuilla ilmenee jokin puute joka vaikuttaa niiden tulevaisuuden ulkonäköön. Niillä on esim. mahdollisuus kivespuutteisiin, napatyrään, hammaspuutoksiin tai vaikkapa kihartuvaan turkkiin jne.

Tästä syystä en tässä vaiheessa eriarvoista pentuja mitenkään koska ne tulevat ensisijaisesti perheenjäseniksi, eivät näyttelytähtösiksi. Ilman muuta tilanne olisi täysin päinvastainen jos nimenomaan kasvattaisin show-linjaisia koiria.

Pennuilla tullaan tekemään pentutestit maanantaina 14.9, jolloin pennut ovat 6 viikkoisia. Testaajana toimii Kennel Tendingin Pekka Korri. Pekka työskentelee Opaskoirakoululla ja hänellä on monen vuoden kokemus testien tekemisestä. Testitulokset saatuani sekä omaa arviokykyäni käyttäen luon kuvan millaiseen kotiin ja harrastamiseen mikäkin pennuista soveltuisi parhaiten. Tähän vaikuttaa siis uuden omistajan suunnitelmat tulevista harrastuslajeista sekä tietenkin itse perhe jonka keskuudessa koira tulee asumaan koko sen loppuelämän. Tällä siis tahdon sanoa sen että vaikka pennulla olisi normaali häntä mutta se ei luonteen puolesta ole lainkaan sopiva tulevaan kotiinsa, tulen ehdottamaan toista pentua. Pyrin siis ottamaan kaikki toiveet huomioon mutta hännän perusteella en tule tekemään lopullisia kotivalintoja. 

Halusin tämän kirjoituksen myötä avata teille kaikkea sitä mitä mielessäni on pyörinyt näiden kolmen viikon aikana. Minun oli siis alkuhämmennyksen jälkeen vakavasti mietittävä  sitä miten itse suhtaudun, millaiset kasvatusperiaatteeni ovat ja millä lailla saisin pennuille mahdollisimman sopivat rakastavat kodit. En vain kerta kaikkiaan pysty näkemään töpöhäntäistä pentua millään lailla vähempiarvoisena tai arvottavani ketään niistä mahdollisen tulevan näyttelymenestyksen perusteella.

Tällä hetkellä töpöhännän tapaus on käsiteltävänä SBCAK ry:n jalostustoimikunnassa ja toivon saavani heidän mielipiteensä tässä lähiviikkojen aikana. Todennäköisesti töpöhäntä tullaan rinnastamaan kivespuutteisuuteen jolloin se vaikuttaa pennun hintaan alentavasti. 

Voitte siis arvata että tämä ei ole ollut helppoa, ei sitten sinne päinkään! Alkaen jo siitä kun pentuja tuli vähemmän kuin oli niistä kiinnostuneita koteja tarjolla :( Sitten vielä tämä pieni luonnonoikku niin omat ajatukset olivat pitkään hyvin sekavat.

Mutta kaiken kaikkiaan kasvunpaikka tämä on ollut itselleni ja uskon että töpöhännistä tai mistä tahansa ominaisuuksista huolimatta pennut tulevat saamaan itselleen ihanat ja rakastavat loppuelämän kodit <3


lauantai 22. elokuuta 2015

3 viikkoa tulee täyteen

Voi jösses tätä kehityksen nopeutta. Niin paljon on tapahtunut tässä viikon aikana ja pikku kuutinpoikasista on tullut ihan oikeita koiranpentuja. Ne avasivat silmänsä kun 2 viikkoa tuli täyteen, korvat avautuivat, ääntä on tullut rutkasti lisää, ottavat kontaktia ihmisiin, kynnet leikattiin, ensimmäinen matolääke annettiin, maisteltiin vähän jauhelihavelliä, kipaistiin tutustumassa ulkona nurmikkoon jne jne.

Tällä viikolla olen lisäksi hoidellut virallisempia asioita eli varasin pentutarkastusajan, silmäpeilausajan sekä lisäksi vielä pentutestaajan kanssa sovimme aikataulut. Ja valmistelin myös pentueilmoitusta Omakoiraan. Ai niin, virallinen kennelnimitodistuskin tuli postista Kennelliitolta, jihuu :)

Viikon päästä ovat ensimmäiset vieraatkin tervetulleita pentusia palluttelemaan :)

Ajattelin tässä hieman kertoa pennuista yksitellen, jännä kyllä niillä näyttää olevan jokaisella tiettyjä ominaispiirteitä jo tässä vaiheessa, mielenkiintoista seurata miten kehittyvät tästä eteenpäin.


Elizabeth "Elli-karamelli" on koko porukan harkitsevaisin ja rauhallisin tapaus. Se tutkii paljon itsenäisesti ympäristöään. Se on myös porukan vähä-äänisin jos nyt näin voi sanoa :) Ellukka tykkää paljon sylittelystä ja rapsutuksista.




Pintel, töpöhäntäinen, uniikki, spesiaali, paksuturkkinen poikanen on porukassa "kaikkien kaveri -tyyppi". Erittäin rohkealta ja pelottomalta vaikuttaa, ei kauheasti mietiskele vaan menee joka tilanteessa tutkimaan uusia juttuja. Pintel on myös tässä sakissa tällä hetkellä isoin ja nälkäisin. Sillä on myös hauska tyyli nisällä pötkötellä selällään ja nautiskella. Se syö rauhallisesti eikä se maidon herumisen jälkeen käy testaamassa jokaista nisää erikseen vaan jatkaa rauhallista imemistä.








Ragetti on melko varmasti lyhytkarvainen, selkeästi porukan rotevin ja äijämäisin. Luulisin että siitä kasvaa todella komea ja lihaksikas nuorukainen. Jotenkin vaikuttaa että se olisi lauman päällikkö, murisee ja haukkuu sekä pitää toisille jöötä. Sillä silmät avautuivat viimeiseksi ja silloin se jonkinaikaa selvästi katseli ja kuulosteli harkitsevasti. Se ottaa vahvasti jo kontaktia ihmisiin ja sillä on uskomattoman kauniit silmät <3 Luulen että molemmilla merleillä tulee olemaan siniset silmät. Pilkkuja ei vielä tässä vaiheessa näy mutta voi olla että ne ilmestyvät näkyviin pikkuhiljaa.



Jack "Jaska" on pennuista se pienin ja pippurisin. Se on ehdottomasti jäntevyydessä ja kehityksessä koko ajan tosia hitusen edellä. Se on täysin ennakkoluuloton ja tekee omia tutkimusmatkailujaan pitkin pentukehää. Se ei siis hae turvaa toisista pennuista vaan on erittäin itsenäinen. Se on alusta saakka nukkunut myös lähes aina omassa rauhassaan. Jackin nenään tulee joka päivä uusi musta pilkku <3









sunnuntai 16. elokuuta 2015

Pennut 2 viikkoa

Ihan pikaisesti tulee pennuilla 2 viikkoa täyteen ja voi hurjaa miten ovat kasvaneet ja kehittyneet. Tuntuvat kasvavan ihan silmissä. Jokaisella on painoa nyt reippaasti yli kilon.

Tällä toisella viikolla pennut ovat alkaneet liikkua huomattavasti enemmän ja jokainen nousee välillä kävelemään neljällä jalalla ryömimisen sijaan. Ääntä kuuluu myös enemmän kun yritetään haukkua, murista, ulvoa ja vaikka mitä. Kuulostaa melko hassulta vielä tässä vaiheessa ;) Eilen illalla Jack tupsahti pentulaatikon kulkuaukosta ulos joten korotuspala tulee nyt tarpeelliseksi.

Maisa hoitaa pentuja tunnollisesti, on hienoa seurata sen äidin vaistoja. Se tunnistaa pentujen nälän välittömästi ja syöttää sekä putsaa pennut ahkerasti. Muutoin Maisa on jo paljolti perheen touhuissa mukana ja kaipaa selvästi vähän aktiviteettia. Olenkin touhuillut sen kanssa kerran päivässä jotain kahden kesken, nauttii ihan suunnattomasti. Seuruupätkiäkin on otettu ja toinen oikein liimautuu mun reiteen kiinni, on se ihana! Vielä ollaan ihan kevyellä linjalla, kovin kauas kotoa emme ole menneet lenkillekään.

Silmät alkavat nyt rakoilla pennuilla, Elizabethin silmät ovat auenneet vauhdikkaimmin ja ovat nyt jo puoliksi auki <3

Suunnittelin että kuun vaihteessa kun pennut tulevat 4 viikkoa, ovat vieraat tervetulleita pentuja katsomaan :)

















keskiviikko 5. elokuuta 2015

Ensimmäiset Dream Begins -pennut syntyivät

Kylläpä on ollut aika tunteiden mylläkkää tämä mennyt viikonloppu ja alkuviikko. Loppujen lopuksi neljä aivan ihanaa pentua näkivät päivän valon maanantaina 3.8 aamuyöstä. Suuri kiitos kaikille mukana eläjille sekä spesiaali kiitos ystävälleni Helille joka oli tukenani koko Maisan synnytyksen ajan ja auttoi pentujen maailmaan saattamisessa.

Maisan synnytys lähti pikkuhiljaa käyntiin lauantai aamuna kun lämmöt laskivat hieman alle 37 asteeseen. Koko päivän Maisa petaili ja läähätteli välillä ja sama jatkui la-su välisenä yönä. Alilämpöä jatkui edelleen sunnuntaina ja iltapäivällä noin klo 16 alkoivat supistelut selkeästi voimistua. Lähes välittömästi  tämän jälkeen limatulppa irtosi ja lapsivettä alkoi tihkuttaa. Noin klo 20 supistelut rauhoittuivat ja Maisa kävi lepäämään. Kun puoleenyöhön mennessä ei ollut tapahtunut juuri muutosta, päätin soittaa eläinlääkäripäivystykseen ja ajelimme Sipooseen vastaanotolle. Tämä oli hyvä ratkaisu sillä kävi ilmi että ensimmäinen pentu oli juuttunut synnytyskanavaan ja menehtynyt. Tämä enkeli-tyttö saatiin ulos noin klo 2 yöllä jonka jälkeen hetki mietittiin seuraavaa peliliikettä. Lääkäri kysyi mielipidettäni keisarinleikkaukseen ja ehkä hieman tästä syystä huolestuin. Onneksi ei mennyt kauaa kun Maisa alkoi kuitenkin ponnistelemaan seuraavaa pentua ulos ja ajatukset leikkauksesta siirrettiin syrjään. Toki siinä kävi kaikenlaista mielessä, lähinnä huolestuin vielä vatsassa olevista pennuista ja niiden kunnosta. Onneksi tuo hetki oli kuitenkin lyhyt ja klo 3:16 Maisa ponnisteli hieman avustettuna ulos mustan trikkipojan joka piti hetken jännityksessä ja veti sitten käsissäni ensimmäisen henkäyksensä. Kyllä siinä itku meinasi tulla ja sydän pakahtui helpotuksesta. Kauan ei odoteltu seuraavaa ja klo 3:38 Maisa synnytti vauhdikkaasti Helin käsiin ihanan ruskeatrikki tytön. Tässä välissä odoteltiin tunnin ajan jonka jälkeen vuorossa oli ruskea merle poika jolla on melko yllätyksellisesti lyhyt häntä. Ei siis töpö mutta noin puolet normaalin hännän pituudesta. Huomasimme tämän heti kun saimme pojan ulos sikiöpussista. Joka tapauksessa täysin terve ja ponteva poika pienellä erikoisella mausteella höystettynä. Homma jatkui ja siitä sitten vielä kahden tunnin jälkeen viimeinen pentu, ruskea merle poika sekin. Lääkäri tunnusteli vielä vatsaa ja totesi kaikkien olevan melko suurella varmuudella maailmassa. Eli 4 maailman suloista pientä Maisa-Ziggyä pääsivät minun huopakauppakassissani Sipoosta Porvooseen omaan pentulaatikkoon. Olimme Helin kanssa aivan puhki mutta helpottuneita ja onnellisia :)

Saanko siis esitellä, Dream Begins kennelnimeni ensimmäinen pentue teemalla Pirates of  the Caribbean, tämän perheen ehdoton suosikkileffasarja ja niin ihana Johnny Depp <3

So may I introduce first Dream Begins litter with theme Pirates of the Caribbean which is one of our favourite film series with so adorable Johnny Depp <3

And at first, have a safe trip to the rainbow bridge my sweet Angel Syrena, I will remember you forever and I am so sorry I couldn't save you. Tears are coming again and again...


Dream Begins Ragetti, male, red merle tricolor 405 g








Dream Begins Jack Sparrow, male, black tricolor 371 g










Dream Begins Elizabeth Swann, female, red tricolor, little "Ziggy" 371 g







Dream Begins Pintel, male with short tail, red merle tricolor 373 g












lauantai 1. elokuuta 2015

Dream Begins

Yesterday i got information from Finnish Kennelclub that my kennelname Dream Begins is now official, jej! I am so happy, it has taken so long time but now puppies will get their full name immediately when they are registered. Banner of this blog and also official logo of my kennel are designed by Minna Mäki-Asiala, thank you so much Minna! <3